Kattavuus ja lähde

Ostovahti näyttää, mihin julkiset rahat menevät — mitä eri ostajat ostavat ja keneltä. Tiedot perustuvat valtion ostolaskujen avoimeen dataan, jossa on mukana myös eräiden kuntien, hyvinvointialueiden ja Tampereen yliopiston ostolaskuja.

Mistä data on

Lähteenä on Valtiokonttorin ja Hanselin ylläpitämä tutkihankintoja-aineisto avoindata.suomi.fi-palvelusta, lisenssi CC BY 4.0. Lähde julkaisee sen nimellä "valtion ja kuntien ostolaskut". Aineisto sisältää ostolaskurivit: toimittaja (nimi ja Y-tunnus), ostava hankintayksikkö ja yläorganisaatio, tuote-/palveluryhmä, hankintakategoria ja summa.

Vertailua kannattaa tehdä varoen: kunnat, hyvinvointialueet ja yliopisto ovat aineistossa mukana vain osalta vuosia, joten niiden luvut eivät muodosta vuosisarjaa valtion rinnalla. Lähteen mukaan valtion luvut on poimittu valtion hankintatileiltä ja muiden organisaatioiden luvut pääosin kirjanpidosta hankinnoiksi rajattuina menoina — eli poimintasääntökin on eri.

Kentän merkitys on myös muuttunut kesken aineiston: vuoteen 2020 asti lähteen ylaorganisaatio-kentässä on valtion sisäisiä alayksiköitä (ELY-keskuksia, tuomioistuimia, teknisiä tilejä), 330–366 arvoa vuodessa; vuodesta 2021 alkaen siinä ovat varsinaiset hallinnonalat, 13–19 arvoa vuodessa. Näytämme siksi hallinnonala-otsikon vain vuosille, joilla kenttä todella on hallinnonala.

Emme tallenna yksittäisiä laskurivejä tänne. Näytämme niistä lasketut summatiedot toimittajittain, ostajittain ja kategorioittain vuosittain.

Kuka aineistossa ostaa

Rungon muodostaa valtion budjettitalous: ministeriöt sekä eri hallinnonalojen virastot ja laitokset, mukaan lukien valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n hankinta-aiheiset ostolaskut. Sen lisäksi lähde julkaisee seitsemän muun organisaation ostolaskuja, kunkin vain osalta vuosia — nämä eivät kuulu valtion budjettitalouteen, vaikka ne ovat samassa tiedostossa ja samassa loppusummassa:

Tämä on iso osa aineistoa, ei reunahuomautus: ladatuilla vuosilla 2016–2026 näiden seitsemän osuus on noin 49,5 miljardia euroa koko 95,5 miljardin summasta, ja siitä Helsingin osuus yksin on noin 36,3 miljardia. Siksi etusivun taulukko erottelee valtion hallinnonalat ja muut julkiset ostajat omiin taulukoihinsa: yhteen listaan ladottuina ne näyttäisivät siltä kuin Helsinki olisi hallinnonala.

Mitä vuosia on ladattu

Lähdeaineisto kattaa vuodet 2016–2026, ja tuorein vuosi voi olla osittainen: lähde julkaisee kuluvan vuoden aineistoa sitä mukaa kuin laskuja kirjataan, joten uusimman vuoden summat täydentyvät myöhemmin (osittainen vuosi on merkitty sivuilla "osavuosi"). Tähän ympäristöön on tällä hetkellä ladattu vuodet 2016–2026.

Mitä EI ole mukana

• Lähde on rajannut valtiosta pois puolustusministeriön hallinnonalan, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen ja Poliisihallituksen.
• Muut kunnat ja hyvinvointialueet kuin yllä luetellut seitsemän organisaatiota puuttuvat kokonaan. Aineisto ei siis kerro, paljonko kunnat Suomessa ostavat.
• Lain perusteella salassa pidettävät hankinnat eivät kuulu aineistoon lainkaan.
• Lähde päivittää aineistoa noin kuukausittain ja kuluva vuosi täydentyy erissä, mutta me lataamme sen tänne harvakseltaan, vuosi kerrallaan. Tuoreimman ladatun vuoden kohdalla sivuilla lukee ”osavuosi”. Ostovahti on selailu- ja hakupalvelu, ei reaaliaikainen hälytin.

Anonymisoidut toimittajat

Osa toimittajista on lähteessä salattu ("Salassa pidettävä", Y-tunnus puuttuu). Nämä on koottu yhteen "Salassa pidettävät toimittajat" -riviin. Emme koskaan arvaa salattua toimittajaa.

Summista

Summat ovat ostolaskujen loppusummia. Ne voivat sisältää hyvityksiä (negatiivisia rivejä), jotka on laskettu mukaan sellaisenaan — yksittäisen vuoden tai toimittajan nettosumma voi siksi olla pieni tai negatiivinen.

Lähde ja lisenssi

Aineisto: Valtiokonttori / tutkihankintoja.fi (CC BY 4.0). Alkuperäinen aineisto: tutkihankintoja-data avoindata.suomi.fi-palvelussa.